Tekstikoko
 
fiilis-alasivu-2017.png
 
Hyvinvointi ja terveys

Villiintyneet kissat

Pyydystämisellä pyritään estämään kissojen hallitsematon lisääntyminen ja eläintautien leviämisen sekä kissojen aiheuttamat muut haitat. Villiintyneiden kissojen pyydystäminen on eläinsuojelutyötä, sillä kissa ei kuulu Suomen luontoon.

Metsästyslain 615/1993 48 §:n mukaan maanomistajalla on oikeus pyydystää tai tappaa alueellaan oleva rauhoittamaton eläin. Tätä sovelletaan myös villiintyneisiin kissoihin. Yksittäisen kissan kiinniottajan voi olla vaikeaa arvioida, onko kiinni otettu eläin kotikissa vai villiintynyt kissa. Tällaisessa tapauksessa on parasta toimittaa kissa kunnan osoittamaan löytöeläinkotiin tai eläinsuojeluyhdistykselle, jossa kissa voidaan tutkia tatuoinnin tai mikrosirun varalta. Villiintyneiden kissojen kiinni ottamiseen, hoitamiseen ja lopettamiseen liittyvistä asioista voit lukea tarkemmin:

Ruokavirasto: villiintyneet kissat

Loukuttamiseen tulee aina olla maanomistajan lupa. Myös kaupungin mailla tehtävään loukutukseen pitää kysyä kaupungilta lupa. Jos tarkoitus on loukuttaa laajemmin kuin vain mahdollisesti yksittäistä selkeästi tiedossa olevaa esim. karannutta kissaa, on syytä tiedottaa alueella tehtävästä loukuttamisesta. Näin kissojen omistajat voivat varautua loukutukseen ja esimerkiksi pitää eläimensä sisätiloissa loukutuksen ajan tai pannoittaa/muulla tavoin merkitä eläimensä.

Loukuttajan on huomioitava voimassa olevat säädökset villiintyneen kissan pyydystämiseen ja lopettamiseen liittyen. Villiintyneen kissan voi tarvittaessa toimittaa myös kunnaneläinlääkärin vastaanotolle. Tätä varten tulee etukäteen olla yhteydessä kyseiseen eläinlääkäriin.

Loukutettaessa tulee varmistua loukun turvallisuudesta ja jättää se suojaisaan paikkaan. Sääolosuhteet tulee huomioida ja hyvin kuumalla tai kylmällä säällä loukkua pitää käydä tarkastamassa useamman kerran päivässä. Loukkuun on hyvä laittaa tieto loukun omistajasta ja yhteystiedot. Jos loukkuun menee eläin, jolla on panta tai muu tunnistetieto, tulee se toimittaa omistajalleen.


Luonnonvaraiset eläimet

Sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä on pyrittävä auttamaan. Jos eläin on kuitenkin sellaisessa tilassa, että sen hengissä pitäminen on ilmeistä julmuutta sitä kohtaan, eläin on lopetettava tai on huolehdittava siitä, että se lopetetaan (Eläinsuojelulaki 14 §).

Vakavasti loukkaantuneen luonnoneläimen voi hätätapauksessa lopettaa jokainen, joka sen osaa tehdä niin ettei eläimelle aiheudu tarpeetonta kärsimystä. Apua eläimen lopettamiseen voi pyytää paikalliselta metsästysseuralta, poliisilta tai kaupungineläinlääkäriltä. 

Mahdollisia ilmoitettavia tilanteita ovat esim. kapisen näköinen supikoira pihapiirissä tai jalkansa loukannut peura. Jos eläin on vakavasti loukkaantunut ja vaatii pikaista lopetusta, tulee ensisijaisesti soittaa hätänumeroon, josta tehtävä ohjautuu eteenpäin.

Jos eläin on vain lievästi vahingoittunut ja kyseessä on pienikokoinen eläin tai lintu, erityisesti jos kyseessä on uhanalainen laji, pyritään luonnoneläimiä hoitamaan. 

Jos havaitset eläinten joukkosairastumista, on siitä ilmoitettava kaupungineläinlääkärille.  

ELÄINLÄÄKÄRIT


Luonnosta yksin löydetyt eläinten poikaset, myös lentokyvyttömät linnunpoikaset, ovat lähes aina emojensa hoidossa ja saavat ravintoa ihmisen lähdettyä pois. Ethän ota poikasta hoitoosi hyvässä tarkoituksessa, mutta puutteellisin tiedoin! Luonnonvaraisten eläinten poikasten kyseessä ollessa tulee muistaa että monet lajit jättävät poikaset yksin erikoisiinkin paikkoihin. Poikasten siirtelyä ja niihin koskemista tulee välttää.

Riistanhoitoon liittyvissä asioissa kannattaa olla yhteydessä paikalliseen riistanhoitoyhdistykseen.

Riistanhoitoyhdistyksen yhteystiedot


Suurpetohavainto

Suurpetohavainnot kannattaa aina ilmoittaa Suomen Riistakeskuksen petoyhdyshenkilölle.

Riistanhoitoyhdistyksen yhteystiedot


Kuolleet eläimet

lisätietoa



Päivitetty 16.6.2023 I AF