Haja-asutuksen jätevedet

Jätevesiasetus

Huhtikuussa 2017 voimaan tullut jätevesiasetus vaatii jätevesijärjestelmän kuntoon laittamista. Kunnostusaikataulu riippuu muun muassa kiinteistön sijainnista, kiinteistönhaltijasta ja nykyisestä jätevesijärjestelmästä. Haja-asutuksen jätevesistä säädetään jätevesiasetuksen lisäksi mm. ympäristönsuojelulaissa, vesihuoltolaissa ja jätelainsäädännössä.

Käsitelty jätevesi kuormittaa ympäristöä vähemmän

Jätevedet kuormittavat ympäristöä, mutta niiden käsittelyllä kuormitusta voidaan selvästi vähentää. Pääosin käsittelemättömät jätevedet likaavat lähiympäristöä, erityisesti pohjaveden ja vesistöjen läheiset alueet ovat pilaantumiselle herkkiä. Jätevedet voivat myös liata kaivoveden. Jätevesissä on runsaasti ravinteita, kuten fosforia ja typpeä, sekä taudinaiheuttajia ja bakteereja. 

Ravinteet lisäävät vesistöjen rehevöitymistä. Rehevöityminen näkyy esimerkiksi levien lisääntymisenä, vesikasvien runsastumisena ja hajuhaittoina. Myös kasvi-, lintu- ja kalalajistot muuttuvat, esimerkiksi arvokalat vähenevät ja särkikalat lisääntyvät. Ravinteiden lisäksi jätevedet sisältävät paljon taudinaiheuttajia, jotka kaivoveteen päästessään voivat aiheuttaa terveyshaittoja. Taudinaiheuttajista ja viruksista jätevesien puhdistus poistaa suurimman osan. Jätevesi ei kuitenkaan ole puhdistuksenkaan jälkeen hygieenistä, joten jätevesijärjestelmän sijoituksessa tulee noudattaa ympäristönsuojelumääräysten suojaetäisyyttä (50 m) vesikaivoon. Jätevesien käsittelyn vaikutuksia on havainnollistettu alla olevissa kuvissa. 

Jätevesien puhdistusta ohjataan ympäristönsuojelulain perustason puhdistusvaatimuksilla. Puhdistusvaatimuksen kuormitusluvut löytyvät jätevesiasetuksesta. Vaatimuksen mukaisesti kiinteistöltä lähtevän jäteveden typen määrä vähenee 30 %, fosforin 70 % ja orgaanisen aineksen 80 % käsittelemättömään jäteveteen verrattuna. Vaatimukset saadaan täytettyä riittävällä jätevesien puhdistamisella. Lisäksi puhdistamista voidaan helpottaa ennaltaehkäisemällä lika-aineiden pääsyä jätevesiin.

Keitä uudistus koskee?

Pohjavesialueella tai enintään 100 metrin päässä vesistöstä jätevesijärjestelmän on 31.10.2019 lähtien pitänyt täyttää laissa määritetyt puhdistusvaatimukset. Muilla alueilla järjestelmä tulee laittaa kuntoon seuraavan suuremman, rakennuslupaa vaativan remontin yhteydessä.

Uudistusvaatimus ei koske kiinteistöjä, joiden jätevesijärjestelmä on hyväksytty rakennus- ja toimenpideluvassa vuonna 2004 tai sen jälkeen, jos kiinteistöllä on kantovesi ja kuivakäymälä, jos kiinteistöllä vakituisesti asuva haltija/haltijat on syntynyt ennen 9.3.1943 tai jos kiinteistö liitetään viemäriverkostoon. 

Jätevesijärjestelmän kunnostaminen

Jätevesijärjestelmän kunnostusprosessi kannattaa aloittaa tarkastamalla nykyisen järjestelmän ominaisuudet ja kunto, ja selvittämällä milloin järjestelmä tulisi kunnostaa. Kiinteistön sijainnin voi tarkastaa itse Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelusta. 

Jos järjestelmä on uusittava, kannattaa selvittää mahdollisuus liittyä kunnan viemäriverkostoon. Someron Vesihuollon jätevesiviemäröinnin verkosto- sekä laajennusalueet voi tarkastaa kartoilta: 1) Koko Somero [PDF], 2) Keskustan alue [PDF]. Tiedustele verkostoon liittymistä Someron Vesihuollosta. Mikäli kiinteistö sijaitsee viemäriverkoston laajennusalueella, voi jätevesijärjestelmän kunnostukseen hakea lykkäystä.

Mikäli liittyminen ei ole mahdollista, kiinteistölle tarvitaan oma tai naapureiden kanssa yhteinen jätevesijärjestelmä. Tällöin tulee ottaa yhteyttä kiinteistökohtaisiin käsittelyjärjestelmiin perehtyneeseen jätevesisuunnittelijaan. Myös rakennusvaiheessa kannattaa luottaa ammattiurakoitsijaan. Somerolla toimivia jätevesisuunnittelijoita löytää tästä listasta [PDF]. 

Toimenpideluvan hakeminen

Ennen korjaustoimiin ryhtymistä on haettava toimenpidelupaa rakennusvalvonnasta. Lisätietoja luvan hakemisesta ja tarvittavista liitteistä. 

Hakemukseen tulee liittää jätevesisuunnitelma. Suunnitelman sisältövaatimukset voi tarkastaa jätevesiasetuksesta (6§).

Selvitys jätevesijärjestelmästä

Nykyisestä jätevesijärjestelmästä on oltava selvitys. Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja esitetään pyydettäessä ympäristönsuojeluviranomaiselle. Selvityksen voi tehdä valmiille lomakepohjalle tai vapaamuotoisesti. Maksuton lomake löytyy Luvat ja maksut -sivun alalaidasta. 

Selvityksessä tulee olla (jätevesiasetus 5§):

• tiedot jätevesien muodostumispaikkojen, jätevesijärjestelmän osien ja purkupaikan sijainnista;
• arvio muodostuvien jätevesien määrästä ja laadusta perusteluineen.

Jätevesien käsittelyjärjestelmät 

Jätevesijärjestelmän valintaan vaikuttaa esimerkiksi se, kuinka paljon kiinteistöllä käytetään vettä, ja millaisia vettä käyttäviä laitteita siellä on. Kiinteistölle sopivan järjestelmän osaa parhaiten valita ammattitaitoinen jätevesisuunnittelija.

Jätevedet voidaan käsitellä yhteiskäsittelynä tai viemäröidä erilleen käymälävedet sekä pesuvedet eli ns. harmaat vedet. Vesivessan korvaaminen esimerkiksi kompostoivalla käymälällä vähentää käsiteltävien jätevesien määrää. Jätevesien määrää voidaan vähentää myös käyttämällä alipainevessoja. Jätevesijärjestelmän rakennus- ja asennustöihin voi saada kotitalousvähennystä.

Vesihuoltotulkki antaa antaa ehdotuksen omalle kiinteistölle soveltuvasta jätevesien käsittelyvaihtoehdosta. Käsittelyjärjestelmiin voi tutustua tarkemmin Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton jätevesioppaassa. Vaihtoehtoja on esitelty lyhyesti myös alla.

Saostussäiliöitä voidaan käyttää jätevesien esikäsittelyyn, sillä ne erottelevat laskeutuvat ja kelluvat kiintoaineet toisistaan. Saostussäiliö ei ole riittävä puhdistusmenetelmä itsessään, sillä se ei poista jätevedestä ravinteita tai esimerkiksi taudinaiheuttajia. Saostussäiliöt on tyhjennettävä lietteestä vähintään kerran vuodessa. Vapaa-ajan asunnon saostussäiliöt on tyhjennettävä pääsääntöisesti kerran vuodessa, mutta mikäli saostussäiliöön johdetaan vain pesuvesiä, tyhjennysväli voi olla kaksi vuotta. (Jätehuoltomääräykset 28§)

Umpisäiliö on tiivis säiliö, johon jätevedet kerätään ja josta ne tyhjennetään tarvittaessa ja viedään jätevedenpuhdistamolle. Säiliö ei puhdista jätevesiä, eikä päästä niitä lainkaan ympäristöön. Umpisäiliö kannattaa varustaa täyttymishälyttimellä. Jätehuoltomääräysten (28§) mukaan umpisäiliöt tulee tyhjentää tarvittaessa, mutta kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein.

Maahanimeyttämössä jätevesi johdetaan maaperään imeytysputkilla. Vesi suodattuu maakerrosten läpi ja puhdistuu. Imeytyskohdan maaperän tulee olla suodattumiselle sopivaa, jotta imeyttämö toimii. Maahanimeyttämössä jätevedestä poistuu orgaanista ainetta, fosforia ja jonkin verran typpeä. Pohjavesialueella jätevesien imeyttäminen on kiellettyä, poikkeuksena kuitenkin kiinteistöt, joilla vettä käytetään vain vähäisiä määriä/jotka ovat kantoveden varassa. 

Maasuodattamossa jätevesi johdetaan imeytysputkilla suodatinkerrokseen, joka on hiekkaa tai muuta suodatinmateriaalia. Vesi suodattuu kerroksen läpi, josta se johdetaan kokoomaputkilla purkuojaan.  Maasuodattamo hajottaa hyvin orgaanista ainetta ja poistaa fosforia sekä taudinaiheuttajia. Tarpeen mukaan sitä tehostetaan fosforinpoistolaitteistolla tai –rakenteella.

Pienpuhdistamo on pieni jätevedenpuhdistamo. Puhdistamot puhdistavat jätevesiä biologisesti, kemiallisesti tai biologis-kemiallisesti. Biologisessa puhdistamossa pieneliöt poistavat jätevedestä lika-aineita. Biologis-kemiallisissa puhdistamoissa on mukana jokin fosforia sitova prosessi. Pienpuhdistamon lietesäiliöt tulee tyhjentää lietteestä vähintään kerran vuodessa. Poikkeuksena vapaa-ajan asuntojen pelkkien pesuvesien pienpuhdistamot, jotka on tyhjennettävä vähintään kahden vuoden välein (Jätehuoltomääräykset 28§).

Ympäristönsuojelumääräykset jätevesien käsittelylle

Pohjavesialueella käymälävedet tulee kerätä umpisäiliöön, johtaa käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle tai käsitellä tiiviissä puhdistuslaitteistossa, josta jätevedet johdetaan pohjavesialueen ulkopuolelle. Pesuvedet voidaan johtaa maasuodattamon tai pienpuhdistamon kautta ojaan, mikäli se ei aiheuta pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Kuitenkin, jos kiinteistöllä syntyy vain vähäisiä määriä pesuvettä, voidaan ne imeyttää maahan. Vähäisiä pesuvesiä syntyy esimerkiksi silloin, kun vesi kannetaan itse kaivosta. Mikäli jätevesien erillisviemäröinti ei onnistu, tulee pesuvedetkin johtaa umpisäiliöön. (6§)

Ranta-alueilla käymälävedet tulee pääsääntöisesti kerätä umpisäiliöön ja pesuvedet käsitellä maapuhdistamossa tai pienpuhdistamossa vähintään 25 metrin etäisyydellä vesistöstä. Mikäli erillisviemäröinti ei onnistu, ympäristölautakunta voi erillisestä hakemuksesta sallia käymälävesien käsittelyn yhdessä pesuvesien kanssa, mikäli vesistön pilaaminen on ehkäistävissä. (6§, 7§)  

Velvoitteesta poikkeaminen

Pohjavesialueella ja enintään 100 m päässä vesistöstä kunnostusvaatimuksiin voi erityisistä syistä hakea poikkeusta ympäristölautakunnalta. Poikkeuksen edellytyksenä on, että joko ympäristöön kohdistuva kuormitus on huomattavan vähäistä tai jätevesijärjestelmän parantaminen on kustannuksiltaan tai teknisesti kiinteistön haltijalle kohtuutonta. Poikkeus myönnetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan ja se raukeaa tilanteen muuttuessa.

Lisätietoja poikkeamisesta saa Ympäristönsuojelusihteeri Timo Klemelältä 044 7791 284 sekä Rakennustarkastaja Juha Kopralta 044 7791 242.

Poikkeuslomake ja tarvittavat liitteet löytyvät täältä.